Tässä blogissa käyn läpi perusasioita siitä, miten PEM/PESE-oiretta voidaan mitata sekä PEM/PESE-oireisen potilaan fyysisen toimintakyvyn arviointiin liittyviä keskeisiä asioita. Tutkimusten mukaan PEM/PESE-oiretta ei edelleenkään huomioida riittävästi ME/CFS- ja Long Covid -potilaiden hoidossa. Tutkijat ovat havainneet, että ME/CFS-potilailla PEM/PESE-oireen sivuuttaminen lisää merkittävästi riskiä potilaan terveyden ja toimintakyvyn heikentymiselle ja on yhteydessä heikompana koettuun hoidon laatuun sekäJatka lukemista ”PEM/PESE-oireen kartoitus Long Covidia ja kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS) sairastavalla”
Kategoria-arkisto:Kaikki artikkelit
Merkittävimmät ME/CFS ja Long Covid tieteelliset konferenssit 2023
Ohessa kiinnostavimmat kansainväliset ME/CFS ja Long Covid konferenssit vuodelta 2023. Usean konferenssin esitykset ovat edelleen vapaasti katsottavissa. European Parliament -Workshop on long COVID 19.3.2023 Raportti luettavissa Tallenteet katsottavissa Workshop järjestettiin Covid-19 pandemiaa käsittelevälle Euroopan Parlamentin erityisvaliokunnalle. Workshopissa keskusteltiin keskeisistä faktoista ja kehityssuuntauksista Long Covidiin liittyen sekä säätelyyn ja politiikkaan liittyvistä näkökohdista, jotta Long Covidin vaikutuksetJatka lukemista ”Merkittävimmät ME/CFS ja Long Covid tieteelliset konferenssit 2023”
Sykevälivaihtelun ja aktiivisuuden rytmittämisen hyödyntäminen kuntoutujan toimintakyvyn optimoimisessa
Sykevälivaihtelulla (heart rate variability, HRV) tarkoitetaan perättäisten sydämenlyöntien välisen ajan vaihtelua. Se ei ole siis sama asia kuin sydämen leposyke. Sykevälivaihtelun avulla voidaan mitata hyvin käytännönläheisesti ja kustannustehokkaasti autonomisen hermoston aktiivisuutta, fysiologista stressiä ja kehon mukautumista rasitukseen. Sykevälivaihtelua hyödynnetään ehkä eniten palautumisen seurannassa, mutta sillä voisi olla myös potentiaalinen rooli pitkäaikaissairauksia sairastavien toimintakyvyn optimoimisessa. FourniéJatka lukemista ”Sykevälivaihtelun ja aktiivisuuden rytmittämisen hyödyntäminen kuntoutujan toimintakyvyn optimoimisessa”
The use of noninvasive transcutaneous vagus nerve stimulation in physiotherapy
In this blog, I refer to transcutaneous vagus nerve stimulation (tVNS) as an electrical vagus nerve stimulation, performed with a device where electrodes are placed on the left ear. The content of this blog is not intended to substitute professional medical advice, physiotherapeutic guidance or other treatment. It is advisable to ensure the suitability ofJatka lukemista ”The use of noninvasive transcutaneous vagus nerve stimulation in physiotherapy”
Syöttösolujen aktivaatio -oireyhtymä (MCAS): Hoidossa ja kuntoutuksessa tarvitaan moniammatillisuutta
MCAS (Mast cell activation syndrome/Syöttösolujen aktivaatio-oireyhtymä) on multisysteeminen sairaus, joka on yhdistetty liitännäissairautena muun muassa dysautonomiaan, posturaaliseen ortostaattiseen takykardia oireyhtymään (POTS/PoTS), ME/CFS:aan, Long Covidiin, yliliikkuvuuskirjon oireyhtymään (HSD) ja Ehlers-Danlosin -oireyhtymään. Edellä mainitut sairaudet ovat fyysisiä multisysteemisiä sairauksia, eivät toiminnallisia häiriöitä. Niiden hoitoon ei suositella toiminnallisten häiriöiden hoito- ja kuntoutusmenetelmiä. MCAS=Mast cell activation syndrome, Syöttösolujen aktivaatioJatka lukemista ”Syöttösolujen aktivaatio -oireyhtymä (MCAS): Hoidossa ja kuntoutuksessa tarvitaan moniammatillisuutta”
Infektioihin liittyvät pitkäaikaissairaudet: Kohti yhteistä tutkimusagendaa
Seminaariraportti. National Academies. Kirjoittaja: fysioterapeutti Hanna Markkula National Academies järjesti Yhdysvalloissa 29-30.6.2023 kansainvälisen seminaarin Toward a Common Research Agenda in Infection – Associated Chronic Illnesses: A Workshop to Examine Common, Overlapping Clinical and Biological Factors. Luennoitsijoina oli yli 30 alan kansainvälistä johtavaa asiantuntijaa, muun muassa Avindra Nath, David Putrino, Anthony Komaroff, Satish Raj, Peter RoweJatka lukemista ”Infektioihin liittyvät pitkäaikaissairaudet: Kohti yhteistä tutkimusagendaa”
Kajoamaton vagushermostimulaatio osana fysioterapiaa
Tämän blogin sisältöä ei ole tarkoitettu korvaamaan ammatillista lääketieteellistä neuvontaa, fysioterapeutin ohjausta tai muuta hoitoa. Suosittelen varmistamaan hoitavalta lääkäriltä hoidon soveltuvuuden. Kuvaan seuraavien otsikoiden alla tarkemmin, mistä kajoamattomassa vagushermostimulaatiossa on kyse ja miten sitä toteutetaan. Tarkempia ohjeita videoineen löytyy toimintaterapeutti Andrea Parkerin YouTube-kanavalta ja Dawn Wileyn Facebook ryhmästä A Vagus Adventure AVA Mitä on vagushermostimulaatio?Jatka lukemista ”Kajoamaton vagushermostimulaatio osana fysioterapiaa”
Sykeseurattu pacing Long COVIDia ja ME/CFS:aa sairastavilla
Tässä blogissa avaan, miten muutamalla eri tavalla voi asettaa sykeseurattua aktiivisuuden ja levon rytmittämistä (pacing) varten hälytyksen (joko älykelloon tai sovellukseen) anaerobiselle kynnykselle. Kerron myös, miten sykeseurantaan liittyvää dataa kannattaa seurata niin, että se olisi arjessa mahdollisimman vaivatonta, eikä aiheuttaisi turhaa stressiä. Tähän blogiin liittyy aikaisempi kirjoitus, jossa perustelen, miksi sykeseuranta voi olla hyödyllinen osaJatka lukemista ”Sykeseurattu pacing Long COVIDia ja ME/CFS:aa sairastavilla”
Kansainvälisiä kuulumisia Long COVID ja ME/CFS kentältä
Viimeisestä Long COVIDiin liittyvästä blogista on ehtinyt vierähtää jo vuosi. Tämän vuoden aikana olen oireista huolimatta pystynyt (priorisoimalla ja pacingin avulla!) osallistumaan useampaan Long COVIDiin liittyvään tapahtumaan ja saanut useita yhteydenottoja blogeihin liittyen. Minulta on myös kyselty, miten itse voin nyt lähes kahden vuoden sairastamisen jälkeen. Lyhyesti sanottuna kahden vuoden aikana vointini on tasaantunut, muttaJatka lukemista ”Kansainvälisiä kuulumisia Long COVID ja ME/CFS kentältä”
Lukijan ja kuulijan vastuulla – kriittinen tiedon tarkastelu
Nykypäivänä tiedonetsijän ongelma ei ole tiedonsaatavuus vaan ajantasaisen, luotettavan ja näyttöön perustuvan tiedon erottaminen informaatiotulvan seasta. Tämän lisäksi tietoa täytyisi osata tulkita oikein, mikä saattaa olla varsin hankalaa ilman aihealueen substanssiosaamista. Mikäpä ei juuri tässä maailmanajassa olisi erityisen tärkeää meille kuin mis/disinformaation erottaminen luotettavasta tiedosta. Misinformaatio on tahallisesti tai tahattomasti välitettyä virheellistä informaatiota. Disinformaatio puolestaanJatka lukemista ”Lukijan ja kuulijan vastuulla – kriittinen tiedon tarkastelu”
Long Covid – Sykkeenseuranta kuntoutumisen tukena
Tässä kirjoituksessa avaan, miten sykkeen seurantaa voi hyödyntää long covidia sairastavien kuntoutuksessa, kuormituksen arvioinnissa ja PEM-oireen hallinnassa. Tähän kirjoitukseen liittyy blogi: Long covidin oirekuvaan kuuluu monilla erilaisia sydänoireita (takykardia, bradykardia, palpitaatiot jne…). Lisäksi 50-70%:lla oirekuvaan kuuluu PEM-oire, mikä on keskeinen oire myös kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS) sairastavilla. Davisin ym. 2021 julkaisussa PEM-oireen raportoi 73% long covidiaJatka lukemista ”Long Covid – Sykkeenseuranta kuntoutumisen tukena”
Long Covid- Mitä tehtävissä autonomisen hermoston häiriölle fysioterapiassa?
Tässä kirjoituksessa keskityn autonomisen hermoston säätelyjärjestelmän häiriöön (dysautonomia), mikä osalla long covidia sairastavista näyttäisi olevan mukana aiheuttamassa pitkittyneitä oireita. Pohdin, millä keinoin long covidia sairastavilla dysautonomia oireita voisi lievittää. Kaikki long covidia sairastavat eivät mitä luultavimmin tarvitse autonomisen hermoston kuntoutusta, jolloin tärkeää onkin tunnistaa ne potilaat, jotka kuntoutuksesta hyötyvät. Sairastuin covid-19 tautiin 12/2020. Helmi-maaliskuulla 2021Jatka lukemista ”Long Covid- Mitä tehtävissä autonomisen hermoston häiriölle fysioterapiassa?”
Long covid – Miten fysioterapia voi edistää kuntoutumista?
Kuluneen 10 kuukauden aikana olen pohtinut rohkenisinko jakaa oman kokemukseni covid-19 virukseen ja sittemmin long covidiin sairastumisesta. Tässä vaiheessa kuntoutumista toimintakykyni on sen verran parantunut, että ajatustyö onnistuu tauotettuna. Oireet ovat myös olleet niin voimakkaita ja lähes täysin toimintakyvyn lamaannuttavia, että en osaa olla kokemuksistani kertomattakaan. Varsinkin kun olen omasta fysioterapiajaksosta hyötynyt niin paljon. EhkäJatka lukemista ”Long covid – Miten fysioterapia voi edistää kuntoutumista?”
Minä, kehoni ja muut -Mitä kehossasi tapahtuu, kun olet muiden seurassa?
Ihmisellä on perustavanlaatuinen tarve kokea kuuluvansa joukkoon ja olla tarpeellinen, merkityksellinen jäsen ryhmässä. Haluamme tuntea yhteyttä muihin ihmisiin, tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenämme, omien kokemuksiemme kanssa. Yhteydentunne luo turvaa ja rauhoittaa kehoa. Stressihormoni kortisolin pitoisuus laskee, jonka seurauksena muun muassa verenpaine ja syke laskevat, kivut ja lihasjännitys vähentyvät sekä mieliala kohoaa. Oman kehon rauhoittaminenJatka lukemista ”Minä, kehoni ja muut -Mitä kehossasi tapahtuu, kun olet muiden seurassa?”
Kehotietoinen vai kehotiedoton?
Oletko joskus havahtunut siihen, että jalka on puutunut ja tunnoton, kun olet istunut liian kauan paikallasi, tai olet keskittynyt niin kovasti mielenkiintoisen kirjan lukemiseen, että havahdut siihen, kun niska on kipeä ja aivan jumissa? Tätä tapahtuu joskus meille kaikille. Emme ole läsnä kehossamme, emmekä huomaa kehon lähettämiä signaaleja. Olemme kehotiedottomia. Näin tapahtuu joskus vahingossa. JoskusJatka lukemista ”Kehotietoinen vai kehotiedoton?”
Mitä hyötyä on kehontuntemusten tiedostamisesta?
Kehossa- tässä hetkessä, turvassa, kosketuksissa
Kehollinen työskentely, jolla pyritään kehotuntemusten havainnointiin, tiedostamiseen ja ymmärtämiseen on viime vuosina alkanut olla yhä enemmän esillä kokonaivaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa niin liikunnan ja terveyden alalla työskentelevien keskusteluissa kuin mediassakin. Monet ovat jo tutustuneet joogaan, meditaatioon tai erilaisiin itämaisiin lajeihin, joissa kehon ja mielen harmonia on merkittävässä asemassa. Kehotietoisuutta lisääviä harjoitusmuotoja ovat muun muassa: liikunta monissaJatka lukemista ”Kehossa- tässä hetkessä, turvassa, kosketuksissa”
Hellitä hetkeksi- psykologinen irrottautuminen
Tuntuuko joskus, että työmoodista irrottautuminen on erityisen hankalaa? Työpäivän päätteeksi työhön liittyvät asiat kiertävät ajatuksissa vielä monta tuntia vaikka työpäivä onkin jo päättynyt. Oletko huomannut, että mitä kiireisemmältä arki tuntuu sitä haastavampaa on olla tietoisesti läsnä juuri tässä hetkessä. Mieli harhailee sivupoluille ja esimerkiksi työasiat putkahtelevat mieleen vapaa-ajallakin. Psykologisella irrottautumisella tarkoitetaan kykyä ottaa etäisyyttä mieltäJatka lukemista ”Hellitä hetkeksi- psykologinen irrottautuminen”
Kohtaamisia
Oletko huomannut, että joidenkin ihmisten kanssa keskustelu sujuu heti ensitapaamishetkeltä kuin itsestään? Toinen henkilö ymmärtää jo puolesta sanasta mitä tarkoitat. Keskustelussa koet tulevasi ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Sinun ei tarvitse pelätä tekeväsi virheitä tai ilmaisevasi itseäsi epäselvästi sillä koet, että vastapuoli sekä hyväksyy että kunnioittaa sinua. Kunnioitukseen liittyy myös luottamus siihen, että toinen henkilö kohtaa sinutJatka lukemista ”Kohtaamisia”
Vireystilan tunnistaminen ja säätely
Oletko kuullut puhuttavan vireystilasta tai stressinsietoikkunasta? Olet ehkä huomannut tilanteita, joissa vireytesi lisääntyy. Sydän sykkii nopeammin ja olet tarkkaavaisempi. Ehkä olet havainnut myös tilanteita, joissa vireytesi laskee. Syke hidastuu ja kehon valtaa uupumus. Näissä tilanteissa on kysymys vireystilan ääripäistä. On täysin normaalia kokea vireystilan vaihtelua. On kuitenkin havaittu, että hyvät itsesäätelytaidot omaavat henkilöt pystyvät palaamaanJatka lukemista ”Vireystilan tunnistaminen ja säätely”
Kehotietoisuus 2/2 -Kehotietoisuusharjoituksia
Tähän kirjoitukseen olen koonnut yksinkertaisia kehotietoisuutta vahvistavia harjoituksia. Jokaisessa harjoituksessa keskitytään kehotietoisuuteen hieman eri näkökulmasta. Harjoitukset voivat aluksi tuntua haastavilta, mutta toistamalla niitä pääset vähitellen syvemmälle omaan kokemusmaailmaasi. Harjoitukset on suositeltavaa tehdä rauhallisessa tilassa, jossa voit keskittyä ilman häiriötekijöitä. Silmien sulkeminen harjoituksen ajaksi usein helpottaa sisäiseen maailmaan uppoutumista. Kuitenkin jos koet silmien pitämisen kiinni epämiellyttävänäJatka lukemista ”Kehotietoisuus 2/2 -Kehotietoisuusharjoituksia”
Kehotietoisuus 1/2- Mitä kehotietoisuudella tarkoitetaan?
Kehotietoisuudella (body awareness) tarkoitetaan kokonaisvaltaista kykyä käsittää, hahmottaa, ymmärtää ja hallita itseään (Herrala ym. 2011). Mindfulness-tyylinen läsnäolo on keskeinen kehotietoisuutta kuvaava piirre, jossa korostuu omien tuntemusten tuomitsemattomuus sekä tunne kokonaisvaltaisesta kehollisuudesta (Mehling ym. 2012). Kehotietoisuus kehittyy asteittain lapsen kasvaessa aikuiseksi ja viimeaikainen tutkimus esittää alustavasti, että kehotietoisuuden kehittyminen alkaisikin jo sikiöaikana (Siira & Palomäki 2016).Jatka lukemista ”Kehotietoisuus 1/2- Mitä kehotietoisuudella tarkoitetaan?”
Tietoinen läsnäolo kehon ja mielen hyvinvoinnin tukena
Meistä jokainen varmasti tuntee ainakin yhden mielenterveydenongelmista kärsineen henkilön. Eikä ihme, sillä suomalaisista naisista 23 % ja 15 % miehistä kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta (Koponen ym. 2018). Finterveys 2017- tutkimuksen mukaan mielenterveyden ongelmat ovatkin keskeisimpiä terveysongelmia kaikissa ikäryhmissä. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on länsimaissa alkanut viime vuosina yhä enemmän nousta esiin erilaisten terveyden- ja hyvinvoinnin saralla toimivienJatka lukemista ”Tietoinen läsnäolo kehon ja mielen hyvinvoinnin tukena”
Kehon Äärellä 